torstai 11. joulukuuta 2025

Mitä toimeentulotuen tuore muutos käytännössä tarkoittaa?

Toimeentulotuen kokonaisuudistus tuo muutoksia myös niille tuen hakijoille, jotka eivät lääkärin arvion perusteella pysty tekemään töitä, mutta jotka eivät saa sairauspäivärahaa tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä.


No asia on siis näin Grokin mukaan:

  • Aiemmin ei tarvinnut ilmoittautua TE-toimiston/Työmarkkinatorin listoille ja hakea KELAsta työttömyyskorvausta, koska saattoi jäädä suoraan KELAn perustoimeentulotuelle, koska oli se oikeuskanslerin päätös asiasta (minun valituksen seurauksena).
  • Nyt lakimuutoksen myötä pitää ilmoittautua Työmarkkinatorin listoille ja Työmarkkinatorin listoilla ollessaan hakea KELAlta työttömyyskorvausta, koska lakia on muutettu siltä osin.

Ilmoittautua listoille ja HAKEA työttömyyskorvausta.
Ei lakimuutoksessa sanota, että pitää SAADA työttömyyskorvausta.

Työttömyysturvalain (1290/2002) 5. luvun 3 § ei ole muuttunut, eikä se ole muuttumassa! Työttömyysturvalain (1290/2002) 5. luvun 3 § mukaan jos on lääkärin toteaman sairauden vuoksi kykenemätön ottamaan vastaan työtä, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Koska ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, ei silloin tietenkään ole mitään velvollisuuksia (sen enempää palavereissa, työllistämisjutuissa, kursseilla, työnhaussa, kuin muussakaan) tietenkään myöskään, koska vain etuuden saaminen antaa velvollisuudet.

Kun ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, aukeaa KELAn velvollisuus maksaa toimeentulotukea viimesijaisena tukena (jos sinulla tai puolisollasi ei ole muita tuloja tai omaisuutta). KELA ei voi leikata sitä, koska olet täyttänyt lain kriteerit: Olet ilmoittautunut Työmarkkinatoriin työttömäksi työnhakijaksi ja olet hakenut työttömyysetuutta.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Toisin sanoen, jatkossa pitää --> Ilmoittautua Työmarkkinatorin listoille, samalla antaen sairaslomatodistus ja ilmoittaen, ettei voi vastaanottaa mitään työtä lääkärin toteamasta sairaudesta johtuen --> Hakea työttömyyskorvausta KELAsta --> KELA evää työttömyyskorvauksen, koska ei ole oikeutta työttömyysetuuteen kun ei voi lääkärin toteaman sairauden vuoksi vastaanottaa työtä --> Lain kriteerit täytetty --> Toimeentulotuki aukeaa karenssittomana, leikkaamattomana ja pysyy sellaisena, kunnes tulee jokin katkos (sairasloma loppuu ja pitää hakea uusi, jolloin sykli alkaa alusta) --> Henkilö pysyy kuitenkin teknisesti ottaen Työmarkinatorin listoilla koko ajan, ei sieltä tarvitse lähteä pois, eikä kannata lähteä suotta pois (jos ja kun uusi kierros alkaa saikkupaperin vanhentuessa).
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

‼ ‼ ‼ Tärkeää on kuitenkin muistaa, että sinun pitää nimenomaan ILMOITTAA, että et voi ottaa vastaan töitä lääkärin toteamasta sairaudesta johtuen. Pelkkä lääkärintodistuksen laittaminen ei sitä ehdottomasti takaa, koska olethan voinut vaikka kokea ihmeparantumisen, tai voit kokea, että haluat yrittää tehdä töitä vaikka oletkin sairaslomalle jne. Ei sairaslomatodistus ole työelämässäkään KIELTO tehdä töitä, se on OIKEUS olla tekemättä töitä! Merkittävä ero! ‼ ‼ ‼

🤔 Kuinka usein sitten pitää käydä tuo sykli? Pitääkö joka kuukausi hakea työttömyyskorvausta ja saada hylky ja sitten hakea toimeentulotukea? Ei. Riittää, kun tämän syklin tekee kerran sairasloman aikana (eli sairasloman alussa toivottavasti). Silloin on jo tehty selväksi, että oikeutta työttömyysetuuteen ei ole, eikä voi olla niin kauan kuin sairasloma jatkuu, joten toimeentulotukea voi hakea aina sairasloman loppuun asti. Kun sitten hommaa uuden sairaslomapaperin ennen vanhan umpeutumista, sama sykli jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, koska sairasloman aiheuttama este työttömyyskorvauksen maksamiselle jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. 🤔

🤔Mutta entäs ne, jotka menevät Työmarkkinatorin listoille, vaikka ovat työkyvyttömiä (esim. eivät saisi toimeentulotukea puolison tulojen vuoksi)? He ovat, päästäkseen listoille ja jättämällä mainitsematta/korostamatta olevansa "lääkärin toteaman sairauden vuoksi kykenemättömiä vastaanottamaan työtä", eräällä tapaa "luopuneet sairaslomapaperistaan" ja myöntäneet olevansa työkykyisiä. Sairaslomapaperihan ei ole KIELTO tehdä töitä, se on OIKEUS olla tekemättä työtä. Koska he ovat myöntäneet olevansa työkykyisiä, on ihan puhtaasti toimiston armosta, minkämoiseen pyöritykseen he siellä joutuvat...voi olla, että ei ole työnhakuvelvoitetta ja muuta, voi olla, että on. Toki he voivat koska tahansa vetää sairaslomakortin takaisin pöydälle ja ilmoittaa, että eivät voi vastaanottaa työtä - jolloin oikeus työttömyysturvaan katoaa sitten siitä syystä.🤔


Pidän itse ihan mahdollisena, että tässä on nyt käynyt niin, että...

  1. Aiemmin KELA patisti työkyvyttömiä ilmoittautumaan TE-toimistoon / Työmarkkinatorille (vaikka laki kielsi, mutta ei ollut minkään tahon päätöstä jossa tämä todetaan selvästi ja johon olisi voinut vedota).

  2. TE-toimisto / Työmarkkinatori kovisteli työkyvyttömiä, että "tule tänne palaveriin, pitää tulla" ja sitten kun työkyvytön ei tiennyt oikeuksiaan ja meni sinne niin sitten kovisteli "oot täällä, pitää voida vastaanottaa töitä kun on meidän listoilla, laitetaan työnhaut päälle, kuntouttavat työtoiminnat päälle, kaikki". Jos epäröi, niin hokivat vaan "ei voi olla meidän listoilla jos ei ota vastaan työtä lässynlää". Karenssia ja leikkauksia tietenkin vilautellaan tässä kohtaa. Moni taipuu ja myöntää, että "joo no kai mä voin jotain töitä tehdä jos on pakko tai osallistua johonkin". Ei tiennyt oikeuksiaan.

  3. Minä tein sen valituksen oikeuskanslerille ja tuli päätös, että EI TARVITSE HAKEA TE-TOIMISTON / TYÖMARKKINATORIN LISTOILLE jos on työkyvytön, vaan voi vaan olla suoraan perustoimeentulotuella.

  4. Purrat ja Orpot tajusivat, että vittuperkele, Janssonin valituksen ja oikeuskanslerin yksiselitteisen lausunnon jälkeen ei enää työkyvyttömät tule TE-toimiston / Työmarkkinatorin listoille pompotettavaksi, kun on tommonen oikeuskanslerin päätös, että ei tarvitse edes hakea sinne. Kun ne eivät hae sinne listoille, niitä ei voi pakottaa tapaamisiin jossa voisi painostaa niitä töitä hakemaan ja ottamaan vastaan ja osallistumaan kaikkeen hulluun kurssitukseen ja muuhun.

  5. Purrat ja Orvot muuttivat lakia, jotta työkyvyttömienkin PITÄÄ HAKEA TE-TOIMISTON / TYÖMARKKINATORIN LISTOILLE taas (vaikka eivät pääse sinne lain mukaan, koska ovat työkyvyttömiä, mutta pitää HAKEA sinne).

  6. Ollaan taas lähtötilanteessa (kohta 1), jossa työkyvyttömien on pakko hakea TE-toimiston / Työmarkkinatorin listoille ja jos eivät osaa pitää puoliaan...

  7. ...TE-toimisto / Työmarkinatori kovistelee työkyvyttömiä, että "tule tänne palaveriin, pitää tulla" ja sitten kun työkyvytön ei tiedä oikeuksiaan ja menee sinne niin sitten kovistelee "oot täällä, pitää voida vastaanottaa töitä kun on meidän listoilla, laitetaan työnhaut päälle, kuntouttavat työtoiminnat päälle, kaikki". Jos epäröi, niin hokivat vaan "ei voi olla meidän listoilla jos ei ota vastaan työtä lässynlää". Karenssia ja leikkauksia tietenkin vilautellaan tässä kohtaa, niitähän on mediassa peloteltu hirveästi! Moni taipuu ja myöntää, että "joo no kai mä voin jotain töitä tehdä jos on pakko tai osallistua johonkin".


Tiedän, että kuulostaa hurjalta, mutta tuo on aivan looginen selitys minusta asialle. Ilman tätä lakimuutosta ei työkyvyttömiä saataisi peloteltua TE-toimistoon / Työmarkkinatorille ja peloteltua siellä lisää, kun jengi vaan vetoaisi tuohon oikeuskanslerin lausuntoon ja pysyisi kotona toimeentulotukea nostamassa. Nyt saadaan ja aina jotkut sieltä saadaan patistettua henkensä kaupalla ja terveytensä uhalla töihin ja ties mihin hullutukseen, etenkin jos TE/Työmarkkinatori-tanttojen mielestä ihminen ei ole "oikeasti sairas" (kuten vaikkapa ME/CFS potilas)...helppohan siinä on sanoa "hyvinhän sinä täälläkin jaksat olla".

Toinen juttu, mitä tällä lakimuutoksella saatiin aikaan, on se, että jengi ei jää maleksimaan KELA perustoimeentulotuelle sen jälkeenkin, kun sairasloma päättyy, vaan joutuu PIKAISESTI TE-toimisto / Työmarkinatorin käsittelyyn sitten...kirjaimellisesti heti, kun sairasloma loppuu, alkavat oikeudet työttömyysetuuteen ja velvollisuudet TE-toimistoa / Työmarkkinatoria kohtaan. Lyhyemmät armonajat. Kovemmat sanktiot. Ei voi vitkutella.

Kolmas juttu, mitä tällä lakimuutoksella saatiin aikaan, on se, että jatkossa KELAn ei tarvitse kyttäillä näitä saikkupapereita ja vääntää meidän kanssa, vaan koko touhu voidaan ulkoistaa TE-toimistolle / Työmarkkinatorille. Ne saa vääntää, käydä paperisotaa jne. ja laittaa sitten vaan tulokset KELA:lle.

Neljäs juttu on, että kun KELA vaan tekee päätöksen "ei oikeutta työttömyysetuuteen koska ei voi lääkärin toteaman sairauden vuoksi vastaanottaa työtä", niin henkilön pitää itse osata hakea toimeentulotukea!!! Jos hän ei osaa, muista tai ymmärrä hakea sitä, hän jää tyhjän päälle ja tietenkin KELA säästää rahaa. Joku voi vahingossa mennä vaikka töihinkin, kun ei paremmasta tiedä.

Että silleen. Ollos huoleton, ei tämä vaikuta oikeastaan mitenkään meihin, ketkä olemme sairaslomalla, mutta ilman sairaspäivärahaa tai kuntoutustukea, perustoimeentulotuen varassa. Meidän pitää vain korostaa koko ajan, että meillä on sairaslomapaperi ja emme voi ottaa vastaan työtä lääkärin toteamasta sairaudesta johtuen - mutta muistaa silti hakea sitä työttömyyskorvausta (ainakin kerran syklissä)...ja sitten toimeentulotukea, kun työttömyyskorvausta ei kerran tipu.


Disclamer:
Grok voi olla väärässä. Minä voin olla väärässä. Mutta vahvasti epäilen, että emme ole. Kävin äärimmäisen huolellisesti läpi näitä juttuja Grok kanssa ja luin niitä pykäliä ja ohjeita, joita Grok kertoi.

tiistai 9. joulukuuta 2025

GROK kirjoittama vastine Lääkärilehden soopaan

Vastine: "Miten kohdata pitkittyneesti väsynyt?" – Tarve uudistaa lähestymistapaa myalgisen enkefalomyeliitin/kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) kohtaamiseenKirjoittaja: Grok, xAI (perustuen analyyttiseen tarkasteluun ja ajantasaiseen evidenssiin)

Arvoisa Lääkärilehden toimitus ja artikkelin kirjoittajat,kiitän Lääkärilehteä (Suom Lääkäril 2025;80:e46219) tuoreesta katsauksesta "Miten kohdata pitkittyneesti väsynyt?", joka pyrkii tarjoamaan moniammatillisia työkaluja kliinikoille pitkittyneen väsymyksen kohtaamiseen. Artikkeli herättää tärkeää keskustelua, sillä Suomessa – kuten monissa maissa – ME/CFS-potilaat kohtaavat edelleen diagnostiikan viiveitä, riittämätöntä hoitoa ja stigmaa. Kuitenkin, analyyttisesti arvioituna, artikkeli nojaa vanhentuneisiin ja kiistanalaisiin malleihin, jotka eivät vastaa nykytutkimusta eivätkä kansainvälisiä suosituksia. Tämä voi vahingoittaa potilaita, jotka ansaitsevat biomedicinallisesti perustuvan lähestymistavan.

Tässä vastineessa analysoin artikkelin keskeisiä heikkouksia, esitän tieteellistä vastaväitettä tuoreen evidenssin pohjalta ja ehdotan konkreettisia parannuksia. Tavoitteenani on edistää dialogia, joka tunnistaa ME/CFS:n vakavuuden monisysteemisenä sairauksena, ei pelkkänä "väsymyksenä" tai psykosomaattisena ilmiönä. Vastine perustuu IOM:n (2015) , NICE:n (2021, päivitetty 2025) ja tuoreisiin tutkimuksiin (2024–2025), jotka korostavat biologisia mekanismeja ja long-COVID-yhteyttä.1. Artikkelin pääongelmat: Vähättelevä kieli ja vanhentunut viitekehysArtikkeli yhdistää ME/CFS:n "uupumustyyppiseen väsymykseen" biopsykososiaalisen mallin (BPS) alle, jossa oireet selitetään "allostaattisella kuormituksella", "pelko-välttämiskäyttäytymisellä" ja ylläpitävillä tekijöillä kuten "etuusongelmat" tai "vaativa persoonallisuus". Tämä lähestymistapa on analyyttisesti ongelmallinen useista syistä:
  • Vähättelevä nimitys ja diagnostiikka: Suositus välttää ME/CFS-diagnoosia (ICD-10 G93.3) "parantumattomuuden vahvistamisen" vuoksi ja korvata se "pitkittyneellä väsymyksellä" (R53 tai ICD-11 MG22/BDD) trivialisoi sairauden. ME/CFS on WHO:n luokittelema neurologinen häiriö, jossa diagnostiikka perustuu IOM:n kriteereihin: substantiaalinen aktiivisuuden heikentyminen (>6 kk), post-exertional malaise (PEM), unihäiriöt sekä kognitiiviset/ortostaattiset oireet. BDD (bodily distress disorder) soveltuu somatoformisiin tiloihin, ei ME/CFS:ään, jossa on mitattavia biomarkkereita (esim. NK-solujen dysfunktio, laktaattiakkumulaatio). Tämä voi estää etuuksia ja hoitoon pääsyä, kuten potilaat Suomessa raportoivat.
  • Etiologian yksipuolisuus: BPS-malli painottaa psykososiaalisia tekijöitä (stressi, herkistyminen), mutta ohittaa biologiset löydökset. Artikkeli mainitsee immunologiset tekijät ohimennen, mutta ei korosta virusperäistä alkua (esim. EBV, SARS-CoV-2) tai metabolisia häiriöitä (matala ATP-tuotanto). Tämä heijastaa vanhentunutta MUS-käsitystä (medically unexplained symptoms), joka on kritisoitu potilashaittojen vuoksi.
  • Hoitosuositukset: Psykoedukaatio BPS-mallilla, "uhkan vähentäminen" ja sivustot kuten neurosymptoms.org (FND-keskeinen) tai recoverynorway.org (CBT-painotteinen) ovat ristiriidassa NICE:n kanssa. NICE kieltää GET:n (graded exercise therapy) ja CBT:n (cognitive behavioral therapy) kausaalisina hoitoina, sillä ne pahentavat PEM:ää; pacing (aktiivisuuden tasapainotus) on ensisijainen. PACE-tutkimus (2011), johon viitataan, kärsii metodologisista puutteista: endpoint-muutokset, subjektiiviset mittarit ja biasit (esim. non-blinding) johtivat liioiteltuihin tuloksiin; re-analyysit näyttävät tehottomuutta (parannus 20–21 % vs. kontrolli).
  • Tutkimuskierteen vähättely: Neuvo välttää "tutkimuskierrettä" (vain 5 % selviää) on hyvä yleiselle väsymykselle, mutta ME/CFS:ssä se voi viivästyttää tunnistamista. Tarvitaan spesifisiä testejä (esim. 2-päivän CPET PEM:n mittaamiseksi, autonomiset testit POTS:lle).
Nämä ongelmat eivät ole tahallisia valheita, mutta selektiivinen viittaus (esim. Wessely, Oslo-konsortio) ja puuttuva konteksti (ei IOM/NICE) tekevät artikkelista harhaanjohtavan. BPS-malli on kritisoitu "psykologisoinnista", joka syyllistää potilasta ja ohittaa biologiset mekanismit.
2. Tieteellinen vastaväite: Biologiset löydökset ja long-COVID-yhteysME/CFS ei ole "väsymys", vaan monisysteeminen romahdus, jossa infektio laukaisee immunodysregulaation, mitokondriaalisen dysfunktion ja neuroinflammaation. Tuoreet tutkimukset (2024–2025) vahvistavat tämän, erityisesti long-COVID-yhteyden kautta:
Nämä löydökset kumovat BPS-mallin, jossa oireet nähdään "epätarkoituksenmukaisina vasteina". Sen sijaan tarvitaan infektio-assosioitujen kroonisten sairauksien malli, jossa ME/CFS ja long-COVID jakavat patofysiologiaa (esim. T-solujen dysregulaatio). Suomessa long-COVID-potilaiden kasvu (arvio 871 000 ME/CFS-tapausta Saksassa 2024) korostaa tarvetta integroidulle hoitoon.
3. Potilasnäkökulma: Stigma ja haitatArtikkelin empaattinen sävy ("validaatio", "toivo") on tervetullut, mutta alitajuisesti syyllistävä kieli ("pelko", "etuudet") vahvistaa stigmaa. Potilaat raportoivat BPS-mallin aiheuttavan "gaslightingia" – oireita pidetään mielivaltaisina, mikä johtaa eristyneisyyteen ja itsemurhariskin nousuun (jopa 7-kertainen). PACE-kritiikki (esim. Geraghty 2016) korostaa, miten GET pahentaa PEM:ää, aiheuttaen pysyviä vaurioita. Suomessa ME-yhdistykset (esim. potilaskertomukset) vahvistavat: diagnostiikkaviive >5 vuotta, hoito puutteellista.
4. Suositukset: Kohti evidenssiperusteista lähestymistapaa
  • Diagnostiikka: Käytä IOM/NICE-kriteerejä; kouluta kliinikot PEM:n tunnistamiseen. Kehitä biomarkkereita (esim. sytokiinit, metabolomiikka).
  • Hoito: Priorisoi pacing, oireenmukainen tuki (esim. autonomiset lääkkeet); vältä GET/CBT kausaalisina. Moniammatillisuus: sisällytä reumatologit, infektiolääkärit.
  • Tutkimus ja koulutus: Rahoitusta biomedicinallisiin interventioihin (esim. immunomodulaatio). Päivitä suomalaiset ohjeet NICE/IOM-mukaisesti; CKS 2025 tarjoaa mallin primaarihoitoon.
  • Eettiset näkökohdat: Sisällytä potilaat ohjeistuksiin; vältä paternalismia.
Artikkeli on askel eteenpäin keskusteluun, mutta sen BPS-keskeisyys estää ME/CFS:n tunnistamisen vakavana biologisena sairautena. Siirtymällä IOM/NICE-evidenssiin ja tunnustamalla long-COVID-yhteyden voimme parantaa potilaiden elämää – vähentää stigmaa, nopeuttaa diagnoosia ja ohjata tutkimusta kausaalisiin hoitoihin. Kutsun kirjoittajia ja Lääkärilehteä jatkokeskusteluun; ehkä erikoisnumero ME/CFS:stä? Potilaat ansaitsevat parempaa – nyt on aika toimia.
Ystävällisin terveisin,
Grok, xAI