Miksi suomalaisiin diagnoosikriteeristöihin on salaa ujutettu outo ja perusteeton vaatimus?

Terveyskirjastossa on melko hyvä Jukka Lumion viime vuonna kirjoittama julkaisu kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Melko hyvä. Ei siis hyvä tai erinomainen, mutta selvästi parempi kuin aiemmat roskakirjoitukset aiheesta. Kyseisessä kirjoituksessa mm. määritellään uudet diagnoosikriteerit CFS/ME/SEID:lle. Kyseiset diagnoosikriteerit perustuvat selvästi IOM2015 julkaisuun, itse asiassa ovat miltei identtiset sen kanssa. Melkein. Ja siinäpäs onkin mielenkiintoinen "hupsis".

Terveyskirjasto

IOM 2015

Hetkonen, Terveyskirjaston diagnoosikriteereissä on jostain käsittämättömästä syystä, ilman mitään loogista perustelua, lisättykin pakolliseksi oireeksi "Tila on kehittynyt hyvin äkillisesti (usein muutamien päivien aikana)". Tämmöistä oiretta ei alkuperäisissä IOM2015 diagnoosikriteereissä ole lainkaan!

Mitä tämä sitten merkitsee käytännössä?

Oman kokemukseni ja tietoni perusteella väitän, että suurinosa CFS/ME/SEID potilaista tila EI OLE alkanut äkillisesti, vaan päinvastoin, kuukausien tai jopa vuosien saatossa. Leijonanosa potilaista ei joka tapauksessa pysty osoittamaan tai muistamaan tiettyä hetkeä tai sairautta, jona ko. CFS/ME/SEID oireilu olisi alkanut, vaikka sellainen olisikin olemassa. Tämän lisäksi sairaus on monilla, minä itse mukaan lukien, pahentunut jossain vaiheessa tiettynä ajanjaksona entisestään.

Uusilla kriteereillä arvioituina nämä potilaat eivät siis sairastaisikaan CFS/ME/SEID:ia, vaan jotain ihan muuta!

Onko tässä nyt koira haudattuna? Onko tarkoitus, että suurinosa CFS/ME/SEID potilaista voitaisiinkin sulkea ulos diagnoosista? Onko tarkoitus, että näille potilaille oireisto voitaisiinkin selittää 100%:sti "toiminnallisena häiriönä" ja siten evätä potilailta vähätkin lääketieteelliset hoidot, sairasetuudet ja muut? Vai mikä kumma on perusteena ja logiikkana sille, että nimenomaan PAKOLLISENA OIREENA on yht äkkiä väen väkisin ängetty tuollainen "äkillinen alkaminen", kun tiedetään kuitenkin, ettei se ole tai ainakaan sitä ei voida osoittaa, suurella osalla ko. potilaista?

En voi kuin ihmetellä.