Kuten ehkä muistatte, otin yli kolme vuotta sitten yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, koska epäilin, että meitä ME/CFS potilaita syrjitään sairauden perusteella mm. vakuutusoikeudessa. Syrjintä tapahtuu, koska meiltä mm. evätään sosiaalietuuksia (esim. kuntoutustuki) mm. sillä perusteella, että "ME/CFS ei voida objektiivisesti todentaa", vaikka kuitenkin esimerkiksi ei skitsofreniaakaan voida objektiivisesti todentaa ja silti skitsofreniasta kärsivät saavat kyllä kuntoutustukia jne.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu vastasikin äkkiä ja kehoitti pyytämään etuuskäsittelyissä häneltä lausuntoa asiaan, epäiltynä juurikin syrjintä sairauden perusteella. Näin tein, kun on hylätty kuntoutustukihakemukseni meni vakuutusoikeuden käsittelyyn.
Nyt yhdenvertaisuusvaltuutettu on vastannut antamalla lausunnon käsittelyyn (ja erään toisen henkilön käsittelyyn) liittyen juurikin syrjintä- ja vammaisasioiden osalta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu näkee räikeitä ristiriitoja ja lakien ja asetusten rikkomisia päätöksissä, joita vakuutusoikeus on tehnyt tai uhkaa tehdä ME/CFS potilaille. Lausunto on kaikin tavoin ME/CFS potilaiden kannalta positiivinen yllätys! Lisäksi on syytä muistaa, että mikäli vakuutusoikeus kävelee yhdenvertaisuusvaltuutetun ohjeiden ylitse, asiasta voidaan nostaa rikosjuttu (syrjintä) ja kotimaisten oikeusasteiden lisäksi viedä asia vaikkapa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen.
PS. Voit ladata ja katsoa ko. vastineen myös Google Drive tiedostoista.
Kiitos lausunnon julkaisemisesta! Se auttoi minua saamaan myönteisen kuntoutustukipäätöksen.
VastaaPoistaOho, kerroppa lisää! Millä tapaa se auttoi? Miten vetosit tuohon? Mitä siihen sanottiin? Tämäpä mielenkiintoista ja pitää kyllä selvittää, jotta muutkin voivat tuota käyttää hyväkseen.
PoistaSairastan toiminnallista häiriötä. Sairauspäivärahani ja vammaistuki hylättiin järjestään ja myös kuntoutustuki sitä haettuani. Valituksessani kuntoutustuesta viittasin tähän julkaisemaasi lausuntoon näin:
VastaaPoista“Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman on lausunut 27.10.2022 vastaavaan tapaukseen muun muassa seuraavasti (koko lausunto liitteenä, pyydän ystävällisesti lukemaan huolellisesti):
“Jos oikeus kuitenkin katsoo esitetyn selvityksen valossa, että [...] työkyky on kyllä alentunut riittävästi ja riittävän pitkäkestoisesti vähintään määräaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen osa-aikaisesti oikeuttavasti, mutta että eläkettä ei voida myöntää, koska työkyvyn alentuminen ei johdu juuri viasta, vammasta tai sairaudesta, syntyy asiassa valtuutetun arvion mukaan olettama välittömästä syrjinnästä.”
Stenman tuo kyseisessä dokumentissa seikkaperäisesti esiin sairauden, vian ja vamman käsitteitä ja tulkintaa lakien (esim yhdenvertaisuuslaki, perustuslaki, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus) vaatimalla tavalla. Hän käy läpi syrjinnän käsitettä ja välittömän syrjinnän olettamaa, joka tällaisissa tapauksissa väistämättä muodostuu. Hän tuo esiin myös eläkevakuutusyhtiöitä ja muutoksenhakulautatakuntaakin koskevaa velvollisuutta toimia siten, että lakia ei pelkästään noudateta, vaan toiminnalla edistetään yhdenvertaisuutta.
Stenman toteaa lausunnossaan myös:
“Lisäksi ainakin tilanteissa, joissa hakija on objektiivisesti arvioiden tosiasiallisesti kyllä käynyt läpi kaikki nykytiedon valossa perustellut lääketieteelliset tutkimukset työkyvyn alentumisen syyn selvittämiseksi riittävän objektiivisesti, mutta syytä ei ole löydetty, voidaan perustellusti sanoa, että syyn löytäminen on hakijalle siinä määrin kohtuuttoman vaikeaa tai jopa tosiasiallisesti mahdotonta, että epääminen riittävän objektiivisen selvityksen puuttumisen vuoksi on hänelle kohtuutonta ja siten oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaista. Unionin tuomioistuimen käytännön mukaan kohtuuttomuuteen johtava keino ei koskaan voi olla suhteellisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla tarpeellinen (C-152/11 – Odar kohta
70).”
Koska [...] lääkäreiden mielestä sairauteni selvittämiseksi on tehty kaikki tarvittavat tutkimukset, eikä minulla ole tietämystä tai taloudellisia mahdollisuuksia itsenäisesti ostaa satunnaisia tutkimuksia yksityisiltä toimijoilta, olen tehnyt kaiken vallassani olevan asian eteen.”
Eläkevakuutusyhtiö teki oikaisupäätöksen suoraan eikä asia mennyt muutoksenhakulautakunnalle. Minulla ei ollut tarjota uusia tutkimuksia tai tietoja valitukseeni, vaan ainoastaan vetosin syrjintään terveydentilan perusteella.